Homeros: Ilias

 Homeros oli antiikin ajan tunnetuin  myyttinen runoilija, joka eli todennäköisesti 700-luvulla ennen ajan alkua Vähä-Aasiassa tai Kreikassa. Tutkijoiden tarkemmissa tutkimuksissa on tullut ilmi, että ”Homeros” onkin vain runoilijan nimimerkki. Runoilijan nimimerkki tarkoittaa panttivankia. Joonialaisessa kreikassa verbillä ”Homeros” tarkoitetaan ”ohjata sokeaa.”  Monien lähteiden ansioista on todettu, että Homeros oli sokea. Homeroksen tunnetuimmat teokset ovat Ilias ja Odysseia. Hänen nimiinsä on laitettu lukuisia hymnejä ja muita töitä.  Homeroksen käyttämä kieli eli homeerinen kieli edustaa joonialaisen kreikan arkaaista muotoa, jossa on sekaisin muita murteita. Myöhemmin kieli toimi kreikkalaisen epiikan kielenä. 

            Ilias ja Odysseia ovat suurimmaksi osaksi suullisen runouden perinnettä.  Myöhemmin laulut kirjoitettiin kuitenkin runoelmiksi.  Nämä runot vaikuttavat saaneen kirjallisen muodon pian kirjaimiston keksimisen jälkeen. Laulut kertovat mykeneläisestä ajasta, Kreikan pronssikautisesta kulttuurista.

Odysseia koostuu noin 12 000 heksametrisäkeestä, jotka ovat myöhemmin jaettu 24 lauluksi. Teoksen aiheena on Odysseuksen venynyt paluumatka Troijan sodasta ja se kuvaa Odysseuksen matkalla kohtaamia seikkailuja ja vastoinkäymisiä. Iliaassa taas pääteemana on Troijan sota. Ilias on siis aikaisemmin kirjoitettu ja sen takia nämä runoelmat eroavat todella paljon toisistaan.

            Ilias on muinaiskreikkalainen eeppinen runoelma, joka on kirjoitettu noin 750-650- luvulla ennen ajanlaskun alkua. Alunperin teos on kirjoitettu muinaiskreiken joonialaisella murteella. Tämä teos on yksi tunnetuimmista klassikoista koko maailmasta. Nykyään ajatellaan, että kaikki antiikin ajan teokset ja runoelmat ovat nykypäivän klassikoita, sillä sen ajan kirjallisuutta on säilynyt todella vähän. Pääteemana pidetään Troijan sotaa ja Akhilleuksen vihaa, joka suuntautuu troijalaista Hektoria kohtaan. Eepos kertoo tämän vihan seurauksista koko sodalle ja kuvaa sodan tapahtumia, taisteluita ja kaksintaisteluita.  Eepoksessa nähdään myös jumalien juonittelua noin viidenkymmenen päivän ajalta sodan yhdeksännen vuoden lopulta. Näin Ilias kuvaa pientä osaa kokokymmenvuotisen sodan tapahtumia. Ilias koostuu noin 15 600 heksametrisäkeestä, jotka ovat myöhemmin jaettu 24 lauluksi. Kussakin laulussa on noin 400-900 runosäettä.

            Kertomus alkaa keskeltä sodan tapahtumia kreikkalaisten piirittäessä Troijan kaupunkia. Kreikkalaisten johtaja Agamemnon on ottanut troijalaisen Khryseiksen vangikseen. Khrysesin isä lupaa kreikkalaisille rikkauksia tyttärensä palauttamisesta, mutta Agamemnon kieltäytyy tarjouksesta.  Suuren ruttoepidemian takin Agamemnon suostuu palauttamaan tytön isälleen, mutta päättää siepata Briseiksen itselleen korvaukseksi. Zeus lähettää Agamemnonille unen ja kehoittaa tätä hyökkäämään kaupunkiin. Taistelu alkaa parin päivän kuluttua. Zeus kieltää jumalia puuttumasta sodan kulkuun. Troijalaiset ovat voitolla ja pakottavat kreikkalaiset vetäytymään muurilleen. Odysseus ja Diomedes uskaltuvat troijalaisten rintaman sisäpuolelle. Agamemnon, Diomedes ja Odysseus haavoittuvat ja myöhemmin troijalaiset hyökkäävät kreikkalaisten muuria vastaan. Kreikkalaiset kärsivät tappion ja troijalaiset tunkeutuvat muurin läpi. Hera viettelee Zeuksen Ida-vuorelle ja saa tämän nukahtamaan. Kun Zeus herää hän raivostuu Poseidonille, sillä hän oli puuttunut sodan kulkuun. Hektor ottaa kaatuneelta Patroklokselta Akhilleuksen sotavarustuksen. Vähän ajan kuluttua Zeus peruu jumalien kiellon puuttua sodan kulkuun ja jumalat ottavat osaa taisteluun kummallakin puolella.  Sodassa häviävät troijalaiset ja Hektor häpeää tätä tappiota. Lyhyen kaksintaistelun jälkeen Akhilleus surmaa ja Hektorin.  Aterian jälkeen Priamos kantaa Hektorin ruumiin Troijaan. Hektor haudataan koko kaupungin surressa.

            Runoelmassa on useampi päähenkilöä. Päähenkilöt voidaan jakaa kolmeen osaan: kreikkalaiset, troijalaiset ja jumalat.  Kreikkalaisista tärkemmät olivat kuningas Agamemnon, myrmidonien johtaja Akhilleus ja sotapäälikkö Odysseus. Troijalaisista merkittävin sotilas oli Hektor ja jumalista puolueeton Zeus.

            Tyyliltään tämä runoelma on homeerista tyyliä.  Koska Ilias ja Odysseia ovat varsinaista kreikkalaista kirjallisuutta niin näistä kirjoista otettiin mallia myöhempiin teoksiin tai näytelmiin. Muun muassa erilaisia farsseja ja draamanäytelmiä alettiin kirjoittamaan ylös.

            Ilias ja Odysseia olivat antiikin kulttuurin ja kasvatuksen kulmakiviä. Eeposten suuri vaikutus jatkui koko klassisen, hellenistisen ja roomalaisen ajan. Nämä teokset ovat vaikuttaneet länsimaiseen kirjallisuuteen, taiteeseen ja aatemaailmaan myöhemminkin.

            Tämä teos oli todella vaikealukuinen ja hieman sekava. Aluksi en oikein saanut kirjan ideasta kiinni, mutta sen jälkeen kun luin kirjan takaa selitykset niin kirjan tarina oli selvempi. Vaikka teos oli todella pitkä ja uuvuttava, mielestäni Ilias on tärkeä teos kirjallisuudessa ja kaikkien pitäisi lukea se. Teos selkeni minulle kokonaan, kuin luin internetistä selitykset ja se helpotti minua kirjoittamaan tämän esseen.

Iliaan käsikirjoitus