Mitä tarvitsen?
Romaani ”Saatana saapuu Moskovaan” sijoittuu 1900-luvulle, jolloin vallassa
oli Josif Ilits Stalin. Teoksessa enimmäkseen käsitellään ihmisten ja
yhteiskunnan pahutta ja pelkuruutta.
Tunnettu kriitikko Aleksander Zerkalovin teorian mukaan, romaanissa
kirjalija halusi ilmaista ja näyttää kansalle Stalinin vallan epäkohdat
piilottaen ne rivien väliin.
Filosofisen teorian mukaan romaanissa näytetään, miten ihmisiä rangaistaan
huonojen tekojensa takia.
On olemassa monia vielä monia muita teorioita romaanin ideasta, mutta silti
kukaan ei tiedä oikeaa romaanin tarkoitusta.
Kirjaa oli vaikea lukea, sillä jokaisessa luvussa hypättiin toiseen
vuosituhanteen, eikä romaanista saanut selkoa, mikä oli totta ja mikä ei. Tästä
kirjasta on tehty myös elokuva ja sen katsottua ymmärsin paremmin romaanin
ideasta.
Taustatietoa
Romaanin ”Saatana saapuu Moskovaan” on kirjoittanut neuvostokirjailija
Mihail Afanatsevits Bulgakov vuosina 1929-1940. Tämä romaani on kirjailija
kuuluisin romaani. Monet pitävät tätä romaania yhtenä 1900-luvun
merkittävimmistä ja humoristisimmista venäjänkielisistä teoksista. Kirjasta on
kolme versiota. Ensimmäinen paloi uunissa maaliskuusa vuonna 1930, toinen
versio valmistui vuonna 1936 ja kolmas 1937. Teoksen viimeisteli Bulgakovin
vaimo Elena Sergeevna Bulgokova. Stalinin aikaan tämä romaani kiellettin, sillä
se koostui vääristä opeista ja romaaniin liittyi paljon uskontoa.
Vuonna 1966 teos ilmestyi sensuroituna Moskva-kirjallisuuslehdessä. Tekstiä
oli paikoin muutettu ja yli kymmenesosa poistettu kokonaan. Vuonna 1967
frankfurtilainen kustantaja julkaisi teoksen näiden laittomien liitteiden
avulla. Venäjällä ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1973, ja viimeisimmän
asunsa se sai vuonna 1989, kun kirjallisuusasiantuntija L.Janovskaja muotoili
sen kaikkien saatavilla olleiden käsikirjoitusversioiden pohjalta.
Tätä romaania on käännetty monille kielille. Suomessa romaani ilmestyi
vuonna 1969. Kustantaja WSOY päätti, että oikea nimi ”Master ja Margarita” ei
ollut käyttökelpoinen myynnissä ja sen takia kustantomo keksi uuden nimen
”Saatana saapuu Moskovaan.” Suomeksi kirjan käänsi Ulla-Liisa Heino.
Pelkuruus on synneistä
suurin
Mihail Afanatsevits Bulgakov syntyi Neuvostoliitossa 3. Toukokuuta vuonna
1891 Kiovassa, joka silloin kuului Venäjän imperiumiin. Kirjailija kuoli 10.
maaliskuuta vuonna 1940 Moskovassa. Kirjailijan uran ohella, hän oli myös
dramaturgi, teatteriohjaaja ja näyttelijä. Bulgakov on kirjoittanut myös
novelleja, monia humoristisia anekdootteja, näytelmiä, käsikirjoituksia ja
librettoja. Bulgakovilla
ei ole merkittäviä palkintoja.
Romaanissa on kolme teemaa, jotka liittyvät
toisiinsa. Ensimmäinen tarina, joka on kirjan ydin tarina, seikkailee
salaperäinen seurue, joka saa Moskovan kokonaan sekaisin. Seurueeseen kuuluvat Saatana ja mustan maagian professofi Woland,,
Fagot tai Korovlej, Azazello, kissa Begemot ja noita Gella. Jo alussa tapahtuu
ihmeellisiä asioita esimerkiksi Massolitin puheenjohtaja Berlioz liukastuu
raitiovaunun alle ja menettää päänsä. Varietee-teatteriin saapuu professofi
Woland, joka jakaa rahaa. Esityksen jälkeen kaikki rahat häviävät. Seurueen
mellakointi on suurimmaksi osaksi fantasiaa ja saa kaikki asiat päälaelle.
Rahan häviämisen jälkeen moskovalaiset eivät oppineet mitään, ja teoksessa
Bulgakov kuvailee ihmisten ahneutta ja tekopyhyyttä.
Toinen tarina kertoo 2000-vuotta sitten
Jerusalemin tapahtumista. Siellä maaherra Pontius Pilatus pohtii filosofi Jesua
Ha-Notsrin (Jeesuksen) kuolematuomiota. Kuvaituksi tulevat myös kavaltaja
Juudas Kirjatilaisen murha sekä uskollisen opetuslapsen Leevi Matteuksen
ajatusmaailma. Leevi Matteuksen hahmo on
vähän ironinen juttu ja se pitää ymmärtää romaania lukiessa. Romaani on hyvin
uskonnollinen, siinä esiintyy kristinuskon käsitteitä ja Kristuksen kohtalo.
Pilatus epäröi Jeesuksen kuolemantuomiosta ja hänelle syntyy kärsimys petoksen
jälkeen.
Kolmas tarina kertoo sortuneesta kirjailijasta
Mestarista ja hänen rakastetusta Margaritasta.
Margarita oli Mestarin tukena, kun hän kirjoitti teoksta Pontius
Pilatuksesta. Kun hän oli saanut sen valmiiksi, sitä ei suostuttu julkaisemaan
missään ja Mestari kauhean kärsimyksen ja ajatuksesta siitä, että hän on huono
kirjailija joutuu mielisairaalaan. Tarinan aikana Margarita muuttuu noidaksi ja
lopussa Mestari ja rakastettu liittyvät Wolandiin ja hänen seurueensa.
Keskein hahmo romaanissa on Margarita
Nikolaevna, joka on todella kaunis, voimakas ja joka uskoo Mestariin. Margarita
symboloi rakkautta ja marttyyriä, joka rakkaudensa takia voisi kuolla. Kuitenkin
professorin Wolandin avulla Margarita saa Mestarin takaisin. Mestari sai
nimensä Margaritalta, sillä nainen ajatteli, että hän oli mestarikirjailija.
Toinen keskeisin hahmo oli siis Mestari, joka oli kirjoittanut mahtavan
romaanin Pontius Pilatuksesta ja Jeesuksesta. Mestari on pettynyt, katkera ja
heikko. Hän rakastaa Margaritaa ja romaanin lopussa he saavat toisensa, vaikka
kuolevat. Tässä parisuhteessa Bulgakov on kuvannut omaa elämäänsä-Margarita on
hänen oma vaimonsa Elena Bulgakova ja Mestari on hän itse. Jos romaanissa ei
käytettäisi symboleita niin nimi “Mestari ja Margarita” käännettäisiin “Luovuus
ja rakkaus.”
Tarinassa
esiintyy myös monia muita hahmoja kuten mustan magian professori Woland. Hän on
karismaattinen Saatana, joka esiintyy ulkomaalaisena professorina. Woland tekee
paljon hyvää, mutta romaanissa hän on paha. Siitä syntyy lukijalle suuri
paradoksi. Saatanan seurueeseen kuuluu myöskin Fagot eli Korovjev. Fagotti on
instrumentti, mikä voi soittaa korkealta ja alhaalta. Tämä henkilö on
sellainen, hänen mielensä muuttuu, hänen äänen sävy on välillä korkea, välillä
alhainen. Monia vuosia sitten
juutalaisilla Azazello tarkoitti vuohi-Jumala, joka oli siis piru. Kissa
Begemot (=virtahepo tai
Raamatun Behemot). On olemassa myös teoria, että Begemot tarkoittaa demonia,
joka osaa muuntautua erilaisiin isoihin eläimiin. Oikeasti Begemot on hoikka
nuorukainen. Oletetaan, että seurueen nimet ovat hepreaa. Esimerkiksi Korovjev
on hepreaksi karov eli läheinen, Begemot on hepreaksi begema eli peto ja
Azazello on hepreaksi azazel eli demoni.
Tarina tapahtuu 1930-luvun
Moskovassa. Tiettyä vuotta on vaikea päätellä, sillä tapahtumat ovat niin
sekavat. Pontius Pilatuksen luona vietetään pääsiäistä, vaarmaankin
ortodoksista pääsiäistä. Romaanissa on monia kadun nimiä, missä oudot
tapahtumat tapahtuvat. Keskeisin
tapahtumapaikat ovat Varietee-teatteri, jota oikeasti ei ole olemassakaan ja
huone kadulla Bolshaja Sadovaja talo 10 huone numero 50. Nykyään tässä osoitteessa
sijaitsevat kaksi museota, joka kertoo Bulgakovin elämästä ja teoksista.
Suuressa huomiossa ovat myös teoksen
sääilmiöt. Kirjaa lukiessa löytää kaikki mahdollista sää-ilmiöt: raju sade ja
paahtava aurinko. Tärkein ilmiö on kuitenkin kuu. Tarinassa Pilatus valittaa,
että kuu soikaisee hänet. Lopussa kuitenkin kuu vapahtaa Pilatuksen. Myös
Margarita ei kestä kuun valoa.
On myös vaikea määrittää romaanin
temaa, sillä tästä romaanista löytyy monia teemoja. Esimerkiksi farssi,
fantasia, mystiikka, melodraama, vertauskuvallinen ja romaani-myytti. Aiheena
pitäisin pahuutta ja kuolemaa.
Kielellisesti romaani on kirjoitettu
itse Bulgakovin sanoilla ja ajatuksilla. Romaanista löytyy paljon tärkeitä
sanontoja, jotka ovat vaikuttaneet ihmisiin. Esimerkiksi esseen otsikko
”Pelkuruus on synneistä suurin” ja ”käsikirjoitukset eivät pala.” Tyyliltään
romaani on selkeä, mutta silti siitä ei saa selkoa, mikä on oikeaa ja mikä ei.
Romaani ”Saatana saapuu Moskovaan” oli
sensuroitu Neuvostoliitossa Stalinin hallintoaikana 1930-luvulla. Romaanissa
Bulgakov halusi välittää ihmisille Neuvostoliiton epäkohdista ja kansan
ongelmista. Kirjassa myös taisteltiin vallanpitäjiä vastaan ja opetettiin
tekemään pahaa toisille. Suurin syy romaanin sensurointiin oli uskonto, jota silloin
Neuvostoliitossa ei saanut harjoittaa. Kirjassa puhutaan suoraan Jeesuksesta ja
siihen, uskovatko ihmiset häneen vai ei. Myös Raamatun lauseet ovat muokattu ja
pyhiä arvoja pilkataan.
Huh, vaikuttaa aika sekavalta kirjalta. Kerroit siitä kuitenkin selkeästi ja tietoa oli paljon. =)
VastaaPoistaOlen luultavasti tajunnut kirjasta suunnilleen yhtä paljon kuin sinäkin. Teos on suurenmoinen! Sen tajuamista auttanee myös kirja Käsikirjoitukset eivät pala.
VastaaPoistaIhan pikku huomautuksena: Kristinusko syntyi varsinaisesti vasta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Pontius Pilatuksen aikana Jeesusta pidettiin juutalaisena, joka esitti valtavirrasta poikkeavia oppeja ja loukkasi juutalaista traditiota väittämällä olevansa odotettu Jumalan poika.
Neuvostoaikana ihmiset luultavasti tajusivat nopeasti, mihin kaikkiin Stalinin ajan tapahtumiin viitattiin. Ihmisiä saattoi oikeassakin elämässä kadota samaan tapaan kuin kirjassa: edes sukulaiset eivät välttämättä aina saaneet tietää, oliko joku vangittu vai tapettu. Ei ihme, että sensuurikin tarttui siihen. Lisäksi teos on hyvin kaukana Neuvostoliitossa ainoana mahdollisena kirjallisena suuntauksena olleesta sosialistisesta realismista.