Homeros oli
antiikin ajan tunnetuin myyttinen
runoilija, joka eli todennäköisesti 700-luvulla ennen ajan alkua Vähä-Aasiassa
tai Kreikassa. Tutkijoiden tarkemmissa tutkimuksissa on tullut ilmi, että
”Homeros” onkin vain runoilijan nimimerkki. Runoilijan nimimerkki tarkoittaa
panttivankia. Joonialaisessa kreikassa verbillä ”Homeros” tarkoitetaan ”ohjata
sokeaa.” Monien lähteiden ansioista on
todettu, että Homeros oli sokea. Homeroksen tunnetuimmat teokset ovat Ilias ja
Odysseia. Hänen nimiinsä on laitettu lukuisia hymnejä ja muita töitä. Homeroksen käyttämä kieli eli homeerinen
kieli edustaa joonialaisen kreikan arkaaista muotoa, jossa on sekaisin muita
murteita. Myöhemmin kieli toimi kreikkalaisen epiikan kielenä.
Ilias ja Odysseia ovat suurimmaksi
osaksi suullisen runouden perinnettä.
Myöhemmin laulut kirjoitettiin kuitenkin runoelmiksi. Nämä runot vaikuttavat saaneen kirjallisen
muodon pian kirjaimiston keksimisen jälkeen. Laulut kertovat mykeneläisestä
ajasta, Kreikan pronssikautisesta kulttuurista.
Odysseia koostuu noin 12 000 heksametrisäkeestä, jotka ovat myöhemmin
jaettu 24 lauluksi. Teoksen aiheena on Odysseuksen venynyt paluumatka Troijan
sodasta ja se kuvaa Odysseuksen matkalla kohtaamia seikkailuja ja
vastoinkäymisiä. Iliaassa taas pääteemana on Troijan sota. Ilias on siis
aikaisemmin kirjoitettu ja sen takia nämä runoelmat eroavat todella paljon
toisistaan.
Ilias on muinaiskreikkalainen
eeppinen runoelma, joka on kirjoitettu noin 750-650- luvulla ennen ajanlaskun
alkua. Alunperin teos on kirjoitettu muinaiskreiken joonialaisella murteella.
Tämä teos on yksi tunnetuimmista klassikoista koko maailmasta. Nykyään
ajatellaan, että kaikki antiikin ajan teokset ja runoelmat ovat nykypäivän
klassikoita, sillä sen ajan kirjallisuutta on säilynyt todella vähän.
Pääteemana pidetään Troijan sotaa ja Akhilleuksen vihaa, joka suuntautuu
troijalaista Hektoria kohtaan. Eepos kertoo tämän vihan seurauksista koko
sodalle ja kuvaa sodan tapahtumia, taisteluita ja kaksintaisteluita. Eepoksessa nähdään myös jumalien juonittelua
noin viidenkymmenen päivän ajalta sodan yhdeksännen vuoden lopulta. Näin Ilias
kuvaa pientä osaa kokokymmenvuotisen sodan tapahtumia. Ilias koostuu noin 15
600 heksametrisäkeestä, jotka ovat myöhemmin jaettu 24 lauluksi. Kussakin
laulussa on noin 400-900 runosäettä.
Kertomus alkaa keskeltä sodan
tapahtumia kreikkalaisten piirittäessä Troijan kaupunkia. Kreikkalaisten
johtaja Agamemnon on ottanut troijalaisen Khryseiksen vangikseen. Khrysesin isä
lupaa kreikkalaisille rikkauksia tyttärensä palauttamisesta, mutta Agamemnon
kieltäytyy tarjouksesta. Suuren
ruttoepidemian takin Agamemnon suostuu palauttamaan tytön isälleen, mutta
päättää siepata Briseiksen itselleen korvaukseksi. Zeus lähettää Agamemnonille
unen ja kehoittaa tätä hyökkäämään kaupunkiin. Taistelu alkaa parin päivän
kuluttua. Zeus kieltää jumalia puuttumasta sodan kulkuun. Troijalaiset ovat
voitolla ja pakottavat kreikkalaiset vetäytymään muurilleen. Odysseus ja
Diomedes uskaltuvat troijalaisten rintaman sisäpuolelle. Agamemnon, Diomedes ja
Odysseus haavoittuvat ja myöhemmin troijalaiset hyökkäävät kreikkalaisten
muuria vastaan. Kreikkalaiset kärsivät tappion ja troijalaiset tunkeutuvat
muurin läpi. Hera viettelee Zeuksen Ida-vuorelle ja saa tämän nukahtamaan. Kun
Zeus herää hän raivostuu Poseidonille, sillä hän oli puuttunut sodan kulkuun. Hektor
ottaa kaatuneelta Patroklokselta Akhilleuksen sotavarustuksen. Vähän ajan
kuluttua Zeus peruu jumalien kiellon puuttua sodan kulkuun ja jumalat ottavat
osaa taisteluun kummallakin puolella.
Sodassa häviävät troijalaiset ja Hektor häpeää tätä tappiota. Lyhyen
kaksintaistelun jälkeen Akhilleus surmaa ja Hektorin. Aterian jälkeen Priamos kantaa Hektorin
ruumiin Troijaan. Hektor haudataan koko kaupungin surressa.
Runoelmassa on useampi päähenkilöä.
Päähenkilöt voidaan jakaa kolmeen osaan: kreikkalaiset, troijalaiset ja
jumalat. Kreikkalaisista tärkemmät
olivat kuningas Agamemnon, myrmidonien johtaja Akhilleus ja sotapäälikkö
Odysseus. Troijalaisista merkittävin sotilas oli Hektor ja jumalista puolueeton
Zeus.
Tyyliltään tämä runoelma on homeerista
tyyliä. Koska Ilias ja Odysseia ovat
varsinaista kreikkalaista kirjallisuutta niin näistä kirjoista otettiin mallia
myöhempiin teoksiin tai näytelmiin. Muun muassa erilaisia farsseja ja
draamanäytelmiä alettiin kirjoittamaan ylös.
Ilias ja Odysseia olivat antiikin
kulttuurin ja kasvatuksen kulmakiviä. Eeposten suuri vaikutus jatkui koko
klassisen, hellenistisen ja roomalaisen ajan. Nämä teokset ovat vaikuttaneet
länsimaiseen kirjallisuuteen, taiteeseen ja aatemaailmaan myöhemminkin.
Tämä teos oli todella vaikealukuinen
ja hieman sekava. Aluksi en oikein saanut kirjan ideasta kiinni, mutta sen
jälkeen kun luin kirjan takaa selitykset niin kirjan tarina oli selvempi.
Vaikka teos oli todella pitkä ja uuvuttava, mielestäni Ilias on tärkeä teos
kirjallisuudessa ja kaikkien pitäisi lukea se. Teos selkeni minulle kokonaan,
kuin luin internetistä selitykset ja se helpotti minua kirjoittamaan tämän
esseen.
 |
| Iliaan käsikirjoitus |
